En oikeesti tiedä mitään niin ihanaa ja turvallisen tuntuista kuin se että saa maata sohvalla peiton alla, pää tyynyllä ja tuijottaa hyvää tv-sarjaa monta tuntia putkeen.
Tästä (minulle) hedonismin huipentumasta voi tehdä vielä paremman vain makarooni ketsupilla ja kylmä kola (pepsi max - koska masukin on max)... Ajattelin siinä että ei ole parempaa, ja kuinka pienestä voikaan iloita. Ja virkosin vaan siitä hyvästä tunteesta, kunnes sitten viidennen jakson kohdalla laitoin pään sohvalle ja nukahdin.
Tulin jotenkin siitä hetkestä hyvälle tuulelle, vaikka edellispäivänä vähän masensi ja tuntui että olin kovin rauhaton - ja olen alkanut epäilemään Ad/hd:ta. No se siitä.
Harri tuli iltapäivällä kotiin ja tuntuu että ollaan taas päästy siihen arkeen mistä molemmat pitää eniten.. Eli siihen että on paikat siistinä ja voidaan ihan hyvällä omalla tunnolla loikoilla sängyssä, tai sohvalla koneen kanssa... tai vaikka lähtee leffaan.
20:15 alkoi mun piinan hetket kun mentiin katsomaan Jessica Alban uutta The Eye -leffaa... Ensimmäiset 45 minuuttia oli aika jännittäviä mutta mä taistelin silmien peittämistä vastaan ja kyllä kannatti - ei se ollutkaan niin pelottava.
Se oli ihan katsottava leffa, vaikka vähän läntä juoni olikin...
Sitten töihin, missä oli onneksi rauhallista. Oltiin Maijan kanssa kaksin ja hyvin ehdittiin pitää tauotkin vaikka asiakkaita riitti aina välillä.
Silti sulkeminen taas veny vaikka olin ihan varma että päästäis jo ennen puoli kuutta poies.. Noh, oli ihan kiva yö.
Vein töihin sellaset kannettavat kaiuttimet joiden välityksellä sitten kuuntelin Kyliee (yms.) paistossa :D
Nyt oon taas koneella ja kello on yli kuusi.. Ulkona on sumuista ja näkyy kuinka aurinko nousee talojen seinille.. Aika kivan näköistä. Tekee mieli kuunnella Reginaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti